Ympäristönsuojelu

Vesien hoidosta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (vesienhoitolaki). Vesienhoidon tavoitteena on parantaa ja ennallistaa jokia, järviä,  pohjavesiä ja rannikkovesiä niin, että niiden tila on hyvä. Tavoitteena on myös estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen.

Vesienhoitolain mukaisesti Suomi on jaettu vesistöjen valuma-alueiden perusteella vesienhoitoalueisiin. Slapinlahden vesistöt ovat osa Vuoksen vesienhoitoaluetta.

Vesienhoidon suunnittelu

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa vesienhoidon suunnittelusta toimialueellaan. Vesienhoitosuunnitelmat tehdään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.  Yksityiskohtaiset toimenpidetarpeet kuvataan Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Myös se tarkistetaan kuuden vuoden välein.

Ympäristö- ja vesilupia myönnettäessä on hyväksytyt suunnitelmat otettava huomioon.

Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat

Pohjavesialueille on luotu omat suojelusuunnitelmanta. Suunnitelmissa esitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset ominaisuudet, pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä toimenpidesuositukset. Suunnitelma on selvitys ja ohje, jota voidaan käyttää tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma otetaan huomioon myös käsiteltäessä vesi-, ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukaisia lupahakemuksia ja ilmoituksia.

Tällä hetkellä käynnissä on pohjavesien suojelusuunnitelmien uusiminen. Vanha suunnitelma on valmistunut vuonna 2013.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Ilmastolain 14 a §:n mukaan kunnan on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa päästövähennystavoite ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto. 

Lapinlahden ilmastotyö / Hiilineutraali Lapinlahti / Ympäristövastuullinen Lapinlahti

Lapinlahden kunta pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tätä työtä ohjaamaan on hyväksytty Lapinlahden ilmastosuunnitelma 2021–2035 (Kunnanvaltuusto 15.06.2021 § 26).

Ilmastosuunnitelmassa asetetaan tavoitteet päästöjen vähentämiseksi sekä hiilinielujen ja varastojen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Hiilineutraaliustavoite saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta ja loput päästöt sidotaan hiilinieluihin ja varastoihin. Ilmastotoimet läpileikkaavat jokaista kuntaorganisaation toimialaa ja niissä tehdään jatkuvasti päätöksiä, joilla on vaikutuksia myös ilmastoon. Lisäksi kunta toimii kannustajana ja mahdollistajana asukkaidensa ja alueen yritysten ilmastokestävien ratkaisujen toteuttamisessa.

Lapinlahden ilmastosuunnitelmassa on viisi painopistealuetta: 1. Kestävä energiantuotanto ja -kulutus, 2. Liikkumisen uudet ratkaisut ja kuntarakenne, 3. Materiaalikiertojen edistäminen, 4. Kestävä ruokajärjestelmä sekä 5. Metsät, luonto ja monimuotoisuus. Näiden painopistealueiden pohjalta muodostuvat kunnan ilmastotyön tavoitteet ja toimenpiteet. Painopistealueittaisia tavoitteita läpileikkaavat lisäksi kaksi kunnan toiminnan kannalta merkittävää teemaa Kuntatalous ja elinvoimaisuus sekä Kuntalaiset ja päätöksenteko.

Lapinlahden ilmastosuunnitelmassa keskitytään ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin, mutta päästöjen vähentämisen ohella kunnan on tärkeää varautua myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Lapinlahden ilmastosuunnitelman liitteenä on Lapinlahden ilmaston toimenpidetaulukko, johon on koottu toimenpiteet ilmastosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Linkki ilmastosuunnitelmaan

Lapinlahden kasvihuonepäästöt

Lapinlahden yhteenlasketut päästöt Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2021 olivat 110 kt CO₂ -ekv (CO₂-ekv = eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus). Yksittäisistä päästölähteistä merkittävimmät ovat maatalous 51 %, tieliikenne 19 %, lämmitys 13 % ja työkoneet 8 %.

Kuva 1: Vuoden 2021 päästöjakauma sektoreittain Lapinlahdella. Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelmissa ei ole huomioitu maankäyttösektoria eikä päästökaupanalaista teollisuutta. (SYKE – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt)

Vuodesta 2007 vuoteen 2021 kokonaispäästöt ovat laskeneet Lapinlahdella 22 % ja asukasta kohden laskettuna laskeneet 11 %. Sektorikohtaisesti esimerkiksi kulutussähkön päästöt ovat laskeneet tänä ajanjaksona 70 %, sähkölämmityksen 64 %, öljylämmityksen 56 % ja tieliikenteen päästöt 22 %. Viimeisen vuoden (2020–2021) aikana kokonaispäästöt ovat laskeneet 1,4 %.

Kuva 2: Lapinlahden päästökehitys sektoreittain Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelmien mukaan vuosina 2007–2021. (SYKE – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt)

SISU-hanke (4/2023–12/2025)

Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU)-hankkeessa käynnistetään laaja 15 kunnan välinen ilmastoyhteistyö. Hankkeessa tähdätään ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastotyön saamiseksi mukaan kuntien jokapäiväiseen toimintaan.

Hankkeessa kehitetään ilmastoasioiden viestintää, seurantaa ja huomiointia kuntien tekemissä hankinnoissa sekä juurrutetaan ilmastotyötä kuntien jokapäiväisen työn lisäksi talousjohtamiseen ja päätöksentekoon. Hankkeen avulla ilmastotyötä jo pidemmän aikaa tehneet kunnat voivat olla esimerkkinä kunnille, jotka vasta aloittavat ilmastotyötä. Kolmivuotisen hankkeen avulla tuetaan kuntaorganisaatioiden työntekijöitä ilmastotyössä sekä toteutetaan erilaisia kampanjoita ja tapahtumia asukkaille ja yrityksille.

Hankkeen kärkitoimet:

1) Yhteistyö sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakaminen ja toimeenpano

2) Ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen sisällyttäminen toimintaan

3) Ilmasto-ohjelmien ja -suunnitelmien toimeenpano sekä ilmasto- ja talousjohtamisen kehittäminen

4) Vaikuttava ilmastoviestintä ja osallisuus

5) Ilmasto- ja kiertotalousnäkökohtien sisällyttäminen hankintoihin ja investointiprosesseihin

Toteutus:

Kuopion kaupunki on päätoteuttajana ryhmähankkeessa, jonka osatoteuttajina ovat Iisalmen kaupunki, Navitas Kehitys Oy ja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Ilmastotyötä kunnissa vievät eteenpäin seudulliset ilmastokoordinaattorit ja kokonaistoteutusta koordinoiva projekti- ja viestintävastaava. Sisu-hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä mukana olevat kunnat.

Yhteystiedot:

Kirsi Savolainen, projektipäällikkö / ilmastokoordinaattori Ylä-Savo

puh. 040-516 2071, kirsi.savolainen@iisalmi.fi

KESTO-hanke (1/2020–01/2022)

Kestävän energiankäytön materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma -hankkeen päätavoitteena oli tehdä seudulliset ilmasto-ohjelmat Ylä- ja Keski-Savoon sekä kunnalliset ilmaston toimintasuunnitelmat hankkeessa mukana oleviin kuntiin (Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus sekä Siilinjärvi). Lisäksi hankkeessa tehtiin erilaisia pilotointeja ja kokeiluja energiatehokkuuden, vähähiilisen liikkumisen lisäämisen sekä materiaalikiertojen parantamisen teemojen ympärillä.

Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy, joka vastasi Keski-Savon toteutuksesta. Ylä-Savon osatoteutuksesta vastasi Iisalmen kaupunki. KESTO-hankketta rahoittivat Pohjois-Savon liitto 75 % (EAKR), mukana olevat kunnat ja muut tahot.

Mukana hankkeessa olivat myös alueen jätehuoltoyhtiöt Keski-Savon jätehuolto Llky, Jätekukko Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy sekä Keski-Savon ympäristötoimi.

Hankkeen loppuraportti: Kestävän energiankäytön,materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen tomintasuunnitelma -hankeLoppuraportti 2021 (navitas.fi)

Tehtyjä selvitystöitä

Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arviotulevaisuudesta Ylä-Savossa

KESTO-hanke teetätti Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arvio tulevaisuudesta Ylä-Savossa-selvitystyön, jossa arvioitiin jätteenkuljetusten tulevaisuutta kunnan järjestämän keräyksen ja hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kasvaessa uuden jätelain myötä. Lisäksi vertailtiin keskenään kunnan järjestämää ja kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkeräystä tehokkuuden ja ilmastovaikutuksien näkökulmista.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailevien mallinnusten tulosten perusteella kunnallisella keräyksellä voitaisiin ajosuoritteita, eli ajettuja kilometrejä, vähentää alueilla noin 42 % (vaihteluväli 36–45 %) ja keräyksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä noin 19 % (vaihteluväli 17–23 %). Huomioitavaa on, että tulokset kuvastavat vain kyseisiä keräysalueita.

Jätelain mukaisten velvoiterajojen arvioitiin lisäävän kiinteistökeräykseen ohjautuvia hyötyjätemääriä Ylä-Savon alueella noin 760 tonnia vuodessa, josta lähes kaksi kolmasosaa arvioitiin syntyvän biojätteestä. Kasvu tarkoittaisi noin 34 %:n lisäystä nykyisin kiinteistöiltä kerättäviin hyötyjätemääriin.

Linkki selvitykseen löytyy täältä Selvitykset ja raportit - Iisalmi internet

Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa

Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa-selvitystyössä tarkastellaan matkaketjujen sujuvuutta sekä erilaisten liikkumismuotojen parempaa asiakaslähtöisyyttä kustannustehokkaasti. Selvitys sisältää liikkumisen palveluiden tarkastelun kutsuohjatun palveluliikenteen, paikallisliikenteen, sisäisen joukkoliikenteen, koulukuljetusten sekä sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain alaisten kuljetusten osalta. Selvityksessä tarkastellaan näiden eri liikkumisen muotojen yhdistämistä alueellisesti ja seudullisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Selvityksen teetätti KESTO-hanke syksyllä 2021.

Linkki selvitykseen löytyy täältä Selvitykset ja raportit - Iisalmi internet

Ylä-Savon seudullisessa ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin.

Seudullisessa ilmasto-ohjelmassa painotetaan viittä aluetta: 1. Elinvoimainen maa- ja metsätalous, 2. Vähähiilinen liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne, 3. Kestävä energiantuotanto ja -käyttö, 4. Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä 5. Aktiivinen kuntalainen. Jokaiselle viidelle painopistealueelle on asetettu seudulliset tavoitteet, joihin kaikki Ylä-Savon kunnat sitoutuvat.

Seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi on osa alueen kunnista laatinut kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat.

Ylä-Savon seudullisessa ilmasto-ohjelmassa olevat tavoitteet viedään osaksi Ylä-Savon kuntien eri toimialojen toimenpideohjelmia sekä talousarviota. Tavoitteille luodaan strategiset päämäärät ja mittarit, joiden kautta toteutumista seurataan normaalina osana eri toimialojen tavoiteseurantaa sovituin väliajoin, esimerkiksi vuosittain.

Tavoitteena on, että ilmasto-ohjelman painopisteisiin ja tavoitteisiin sitoudutaan koko seudulla muutoinkin kuin kuntaorganisaatioiden tasolla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista viestintää ja kuntien toimimista mahdollistajina niin asukkaille kuin yrityksille ja yhteisöille.

Ylä-Savon seudullinen ilmasto-ohjelma vuoteen 2035